maanantai 25. syyskuuta 2017

Noususuhdanne

Jälleen kerran on muutama litra vettä virrannut Tammerkoskessa sitten viime kirjoituksen. Kisarintamalla tämä tarkoittaa sitä, että tulokset on saatu niin SM-viestistä ja -sprintistä, kuin viime viikonlopun SM-yöstä. Nyt ei onneksi koettu yhtä karvaita pettymyksiä kuin Lapualla.

Viestissä joukkueemme eli Pyrintö 2 taisteli hienosti sijalle 12 sarjassa herrat kaksikymmentä vuotta. Oma junioriviestiura tuli päätettyä joukkueen ankkurina aivan mukiinmenevällä juoksulla. Elleipä jopa kauden parhaalla viestisuorituksella. Vaativassa maastossa etenkin alku oli aika kankea, mutta mitä enemmän matkaa oli takana, sitä paremmin homma sujui. Yritin juosta varmasti virheitä välttäen ja siinä mielestäni onnistuin.

Viestin jälkeen heti vuorossa olikin sitten sprintti. Karsinta oli melko hyvää tekemistä, joskin välillä suunnistus jäi turhan paljon jalkoihin. Kyseisellä suorituksella irtosikin paikka kiven kovasta B-finaalista. Itse finaali olikin sitten todella hyvää tekemistä. Suunnistus pysyi edellä ja reitinvalinnat osuivat melko nappiin. Fyysisesti vire oli todella hyvä. En muistaka koska olisin jaksanut vetää kahteen päivään kolme starttia siten, että vikassakin kulku olisi ollut tuota luokkaa.



Viime viikonloppuna kisailtiin näistä koitoksista viimeisin eli SM-yö. Valmistava reeni meni penkin alle, joten osasin lähteä nöyränä matkaan. Lisäksi vaihdoin peukkukompassista levyyn, jotta suunnassakulun varmuus paranisi. Ekat rastit menivät ihan kohtalaisesti, mutta nelosta hain harmittavasti juuri ennen rastia. Taisin olla jopa ihan ympyrän sisälläkin pariin otteeseen. En kumminkaan heittänyt kirvestä kaivoon, vaan jatkoin kuin mitään ei olisi tapahtunut. Selvät välit pyrin juoksemaan mahdollisimman kovaa ja vaikeimpiin hidastin. Lippu tuntui löytyvän loppumatkasta ihan mukavasti ja väliajatkin tukevat onneksi tätä käsitystä. Kulku oli lisäksi aivan loistava. Tässäkään tapauksessa en muista koska olisin viimeksi juossut SM-yössä noin lujaa. Varmaan viimeksi joskus Alastarolla.

Nyt on sitten katse käännetty kohti SM-erikoispitkää. Matkat ainakin vaikuttavat aika moisilta, joten muutama lenkkikerta lienee ihan paikallaan. Ainakin saa nauttia koko rahan edestä vikasta junnustartista. Valmistautuminen tuli aloitettua tänään reilulla puolentoista tunnin sauvakävelyllä. Kulku oli aivan jäätävän hyvää.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti